Katselimme tv-ohjelmaa Priima, jonka yksi juttu oli tehty isä Mitron (julkimo hänkin) jotenkin kokemasta masennuksesta. Tuli vain - ei itselleni niin selvästi kuin puolisolleni - mieleen epävarmuus siitä, oliko tämä ohjelma tehty masennuksesta vai isä Mitrosta. Jos oli tarkoitus käsitellä henkilökohtaista masennuskokemusta, niin miksi tarvitaan kuvia poimimatta jääneistä omenista, Mitron liikkeistä uskonnollisessa ympäristössään, klapien tekoa koneella jne. Televisio-ohjelmat muistuttavat kovin usein iltapäivälehtiä lööppeineen: pitää myydä jonkin henkilön avulla mahdollisia asioita. Sitä varten on myös koko ajan tuotettava julkisia, siis ulkoisesti, kadullakin tunnistettavia henkilöitä tuon kaupankäynnin välineiksi.
Kyllä radio vaan on poikaa ainakin YLE:n Radio Ykkönen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti